Parisuhteen arkihellyys kateissa?

Poikkeusoloaikana arkihellyyden tarve on toisilla lisääntynyt ja toisilla vähentynyt. Olen mielenkiinnolla seurannut eri kanavista, miten selvitä pariskuntana poikkeusajasta. Minkälaista arkihellyys on silloin, kun parisuhteessa on vaikea olla, mikä sen pitää hengissä? Lähestyn tätä aihetta, koska arkihellyys omassa parisuhteessani on ollut viime aikoina vähäistä.

Jäin miettimään, mikä on parasta arkihellyyttä ja lähetin kysymyksen lähimmille ystävilleni. Sain pitkän listan, jonka haluan jakaa myös teille. Paras arkihellyys muodostuu pienistä arjen teoista, vaikka lapsen iltatoimien hoitamisesta, ruoan valmistamisesta, kompostin möyhentämisestä, lapsen vanhempainiltaan osallistumisesta toisen puolesta, kauppa-asioiden hoitamisesta, huomionosoituksista kuten whatsapp-viesteistä, kävelylenkeistä kahdestaan tai jostain muusta kahdenkeskisestä jutusta kuten suppailusta, pyöräilystä, melonnasta, vieressä nukkumisesta, sohvalla kainalossa olemisesta, lähtö- ja tulosuukoista, halailemisesta pitkin päivää, pienistä muistilapuista joissa lukee jotain kivaa, silittämisestä tai taputtamisesta ohikulkiessa, lämpimistä sisäpiirivitseistä sopivissa tilanteissa, kahvinkeitosta, lastenhoidosta että itse saa omaa aikaa tai ihan vaan tilan antamisesta olla oma itsensä. Lukiessani listaa hämmästys valtasi minut: Kuinka hienoja asioita sain ystäviltäni siitä, mikä on parasta arkihellyyttä!

Aina ei ole tahtoa, voimia eikä kykyä jakaa arkihellyyttä. Jos kyse on tahdon puutteesta, on typerää sanoa ei arkihellyydelle. Tieteellisestikin on tutkittu, että kosketus lisää endorfiinin ja oksitosiinin erittymistä kehossa. Kosketus rauhoittaa, rentouttaa, laskee verenpainetta, tasoittaa sykkeen, parantaa kivunsietokykyä, vähentää pelokkuutta, parantaa ruoansulatusta ja keuhkojen toimintaa.

Parisuhteen arkihellyys huolehtii ihmisen hyvinvoinnista: Parisuhteeseen kuuluu kaksi henkilöä, jotka tätä hyvinvointia pitävät yllä. Joskus puolisolla ei ole voimia eikä kykyä pitää parisuhteestaan huolta ja silloin on hyvä pysähtyä miettimään, mitä tämä tilanne ja tunne haluaa minulle kertoa. Mistä kivusta tässä on kyse ja miten lähden sitä työstämään.

Kulttuuriantropologi Taina Kinnunen on julkaissut lausunnon, jonka mukaan tarve koskettaa, olla sylissä ja ihokontaktissa säilyy keskeisenä tarpeena läpi elämän. Arkihellyyttä ovat myös toisten ihmisten katseet, sanat ja lähellä olemisen kokemukset. Mikäli nämä kokemukset ovat myönteisiä, se vaikuttaa myönteisesti myös kunkin omaan minäkäsitykseen ja silloin voi olla myös toisen lähellä luonnollisesti.

Hyväksyvä katse, hymy, hyvät sanat, kannustus ja kehut ovat tärkeitä perintöjä, jotka viemme lapsuuden kodin maisemasta aikuisuuteen ja parisuhteeseen. Mikäli emme ole kasvaneet myönteisessä ilmapiirissä, kommunikaatio voi olla negatiivissävyistä tai se ei yllä kaikille tasoille. Vuorovaikutus jää ehkä asia- ja mielipidetasolle eikä pääse  kaikista syvimmälle tasolle, joka on sydänten kohtaamisen taso.

Oli taustamme tai tilanteemme mikä tahansa, on tärkeää ja viisasta ottaa selvää mikä on toisen näkökulma ja kunnioittaa sitä, koska jokaisella on oma tulokulmansa ja oikeutensa ilmaista se. Jo sen ymmärtäminen on arkihellyyttä. Parisuhdetapahtumien pienryhmätkin perustuvat siihen, että saan jakaa puolisolleni minulle tärkeitä asioita ja tulla kuulluksi.

 

 

Kuva: Everton Vila/Unsplash

 

You need to Login for joining waitlist.