Elämänlankoja

Kauan sitten Italiassa ajoimme pieneen kaupunkiin kukkulan laella. Kiertelimme tummuvassa illassa katuja etsien yösijaa. Jotkut paikalliset huomasivat meidät ja lähtivät oppaaksemme. Kolkuttelimme turhaan monien majatalojen ovilla, kaikki pysyivät kiinni. Lopulta yksi ohikulkija vei meidät kotiinsa, vaikka meillä ei ollut yhteistä kieltä. Hän valmisti illallisen ja laittoi meidät nukkumaan makuuhuoneeseensa.

Aamulla auringonsäteet siilautuivat puisten ikkunaluukkujen läpi, kukot kiekuivat kukkulan rinteillä ja keittiöstä tulvahti valmistuvan aamiaisen tuoksu. Hän jäi kadulle vilkuttamaan ajaessamme pois. Yhteys syntyi vähillä sanoilla. Tästä jäi kaunis muisto elämämme lankaan.

Korona-aika kaventaa keinoja yhteyden pitämiseen. Joistakin tapaaminen ruudun takaa voi tuntua epäaidolta. Toisaalta virtuaalisuus synnyttää sellaista, mikä ei normaalioloissa tulisi mieleen. Avioparipiiriimme osallistutaan satojen kilometrien päästä, tai matkan varrelta tien päältä. Kun tahto muutokseen tai rakkauden vaalimiseen kasvaa riittävän suureksi, yhteydenpito ei ole välineistä kiinni. Muutoskaipuuseen heränneet ovat valmiita vaikka morsettamaan tärkeät kysymyksensä tai huomionsa eetteriin.

Poikkeusaika on kuin erämaavaellusta, jossa elämän ylläpitäminen ei ole itsestäänselvyys. Katkeavia rakkauden säikeitä ei ole helppo luoda uudestaan. Jumalan tähän aikaan antamat mahdollisuudet kannattaa käyttää täysimittaisesti. Teknologia voi kyllästyttää, mutta yhteyden säilyttämiseen se voi olla kuin aamuinen manna tai illan viiriäiset. Tämä päivä on tärkein, ei mennyt eikä tuleva. Tänään luodaan huomisen mahdollisuudet.

 

 

 

 

Kuva: Anders Jildén/Unsplash

Jonotuslista Liity jonotuslistalle syöttämällä sähköpostiosoite alla olevaan kenttään.
You need to Login for joining waitlist.