Tarkentaisitko hieman?

Arkeemme on tullut muutoksia nyt, kun vaimo on saanut myös pieniä työpätkiä. Joudumme pallottelemaan sen kanssa, kuka on kotona ja kuka on töissä, mikä harrastus on milloinkin ja miten lastenhoito järjestetään. Tällainen arki on tuttua monille, jotka elävät ruuhkavuosia.

Jotta koko palapelistä selvitään, on tärkeä listata menoja kalenteriin ja merkitä vastuut. Olen itse sellainen luonne, että haluan, että asiat on merkitty tarkkaan, jotta hahmotan koko kuvan. Jos sanotaan, että lapsella on muskari huomenna ja sitten toiselle lapselle on katsottava liikuntavarustus kouluun seuraavaksi päiväksi, niin se ei toimi. On sanottava, milloin muskari on ja mitä on pakattava kouluun.

Harrastukseen vieminen tai liikuntakamojen kokoon haaliminen ei ole ongelma vaan se, että tehtävänanto ei ole selkeä. Muskari kun voi olla milloin vain ja liikuntavälineinä voi olla luistimet tai sisäliikuntakengät. Kurjaa on liikuntasalissa vetää taitoluistelua, kun iskä pakkasi väärät popot mukaan.

Kaikilla pareilla tätä ongelmaa ei ole, vaan siinä voi olla kyse luonne-eroista, jotka törmäävät. Toinen maalaa laveammalla pensselillä kuin toinen. Hiukan syvemmälle tonkiessa huomaa, että kyse on kommunikaatio-ongelmasta tai haasteesta, niin kuin se nykypäivänä on asiallisempaa ilmaista. Olen yrittänyt tarttua haasteeseen pyytämällä puolisoani kertomaan hieman tarkemmin, mitä hän haluaa minun tekevän ja asia on yleensä ratkennut ja saatu hoidettua.

Moni pari kohtaa jossain vaiheessa kommunikaatio-ongelmia. Siinä on hyvä muistaa, ettei puoliso tahallaan tahdo kiusata toista. Kommunikaatiossa keskeistä on hyvä tahto. Aina hyvää tarkoittava viesti ei vain välity oikein. Vähän sama, kun katsoisi hauskan videon 2G-yhteydellä. Kyllä siinä jotain tapahtuu, mutta hieman pätkien ja saa vain arvailla, mikähän tämän videon viesti oli. Aina meidän puheemmekaan ei toimi niin kuin pitäisi vaan se välittää viestin hieman pätkien.

Kun viesti ei tavoita, saatamme ruveta puhumaan hieman kovempaa ajatellen, että kyllä se tieto tärykalvon läpi sinne aivoon asti kulkeutuu, kun aikansa joikaa. Tämä kuitenkin saattaa muuttua riidaksi ja saada toisen sulkeutumaan ja kenties tekemään katoamistempun.

On hyvä pyrkiä tunnistamaan kommunikaatiohaaste, pysähtyä ja miettiä, mistä on kysymys ja miten jatketaan. Kun tunnustat haasteesi tässä asiassa ja turvaudut toiseen, se kertoo vahvuudesta. Turvautuminen toiseen kertoo myös rakkaudesta ja vahvistaa yhteistä sidettä. Turvautumattomuus puolestaan vie pois vuorovaikutuksesta ja yhteydestä.

Vaikka joudun puhumaan jämäkästi ja suoraan, voin käyttää rauhallista ääntä. Voin katsoa silmiin ja pahoitella sitä, etten heti ymmärtänyt ja pyytää kertomaan asioista tarkemmin. Varsinkin lasten seurassa tämä taito on hyvä oppia, sillä turvalliset ja ystävälliset kommunikaatiotaidot opitaan kotoa.

Jotta voisin antaa puolisolleni ja lapsilleni kokemuksen turvallisuudesta, yritän kylvää arjessani seuraavia lauseita: Hienoa, kun sait tehtyä tämän, ihanaa kun muistit tämänkin, tulin iloiseksi, kun jaksoit, tiesin, että voin luottaa sinuun. En sano, että olisin tässä kympin oppilas. Olen ehkä kuitenkin takapenkin poika, joka on tyytyväinen siihen, kunhan läpi meni. Mielestäni se riittää.

Kuva: FlitsArt/Pixabay