1. Parisuhdekriisi – Mitä tehdä?
Soita Parempi yhteys -tukipuhelimeen, 050 3122 325 (ke-pe 10-16). Siellä sinua kuuntelevat kokeneet ja koulutetut avioliittotyöntekijät.

Monesti jo se, että saat puhua asioistasi, helpottaa niiden jäsentämistä ja rauhoittaa. Puolison kohtaaminen saattaakin olla helpompaa ajatusten tuulettamisen jälkeen. Keskustelut tukipuhelimessa ovat luottamuksellisia.

Lue lisää..

2. Kommunikaatio-ongelma – Miksi aina riitelemme?
Professori Osmo A. Wiio on sanonut "Viestintä epäonnistuu aina, paitsi sattumalta". Jokaisella on oma tapa itsensä ilmaisemiseen.

Monesti hyvää tarkoittavat sutkaukset aiheuttavat viestin vastaanottajassa toisenlaisen reaktion kuin odotimme. Puolisoiden erilaiset tavat viestiä rikastuttavat suhdetta, mutta aiheuttavat toisinaan myös suurta hämmennystä. Kukin tulkitsee viestejä omista lähtökohdistaan. Ymmärrämme toisiamme tahattomasti, mutta monesti myös tahallisesti, väärin. Tahallaan tehdyt väärintulkinnat lisäävät vastakkainasettelua ja ristiriitoja puolisoiden välillä.

Toisen kuuntelemiseen ja ymmärtämiseen kannattaa panostaa. Puolison näkökulman huomioimisella voi välttää suurimmat parisuhdekriisit. Parisuhteen hyvinvoinnin kannalta parempi vaihtoehto on pyrkiä olemaan samalla puolella kuin vastakkain.

Parisuhdekriisiin lähdetään hakemaan apua usein kommunikaatio-ongelmien takia. Usein riitojen todelliset syyt ovat syvemmällä. Kommunikaatiota voi ja kannattaa opetella. Minä-viesti on hyvä alku: Kerro vain omista ajatuksistasi, tunteistasi ja havainnoistasi syyttämättä ja syyllistämättä toista osapuolta. Näin viestin perille saaminen on helpompaa, vaikkei silti taattua. Käytännönharjoituksia Parempi avioliitto ry:n avioliittoleireiltä ja -kursseilta.

Lue lisää..

3. Avioliiton arki on muuttunut tylsäksi – Mistä kipinää suhteeseen?
Pitkässä parisuhteessa eläminen saattaa jossain vaiheessa alkaa tuntua tylsältä, jos suhteeseen ei ole aikaa panostaa.

Usein jo pelkkä vaivannäkeminen toisen eteen synnyttää suhteessa hyvää hyrinää.

Pienet huomionosoitukset arjen keskellä piristävät suhdetta. Esimerkiksi ruuan laittaminen, kukkien ostaminen tai vaikka auton pesettäminen kertovat puolisolle rakkaudesta arjen kiireen keskellä. Puolison yllättäminen lahjalla tai ravintolaillallisella on myös hyvä idea. Kannattaa muistaa, että huomioiminen sinänsä on tärkeää, ei se miten paljon asiaan rahallisesti panostaa.

Arjessa toisen sipaisut ja hellyys saattavat jäädä vähiin. Koskettamisen ja ihokontaktin hyvinvointia lisääviä vaikutuksia on pitkä lista: stressin ja aggressiivisuuden väheneminen tai unen laadun paraneminen kuuluvat listan kärkeen. Aamu- ja iltasuukot, voimahalit tai pienet hipaisut vieraiden läsnä ollessa vahvistavat suhdetta. Läheisyyttä ja hellyyttä kannattaa ylläpitää. Sen ei tarvitse olla eroottisesti latautunutta. Toisaalta myös ei-eroottinen kosketus saattaa lisätä erotiikkaa.

Puolison kanssa vietettävää aikaa kannattaa ja pitää priorisoida. Yhteisen ajan ei tarvitse olla mitään sen ihmeellisempää kuin yhdessä tehdyt kauppareissut, lenkkeily tai pyykin viikkaaminen. Ne luovat hyviä hetkiä toisen kohtaamiseen. Kotitöitäkin voi tehdä yhdessä.

Myös Parempi avioliitto ry:n avioliittoleirit- ja kurssit ovat hyvä väylä etsiä yhteyttä puolisoon. Leireillä keskitytään toisen kohtaamiseen sekä omien ja yhteisten kipukohtien työstämiseen. Leirillä kadoksissa ollut yhteys puolisoon saattaa löytyä. Sieltä saa myös vinkkejä ja opetusta siitä, miten hyvästä parisuhteesta voi saada vielä paremman.

Lue lisää..

4. Lapset, työ ja parisuhde – Miten sovittaa arjen palaset yhteen?
Kun perheessä on pieniä lapsia ja vanhemmat töissä, arki on monesti kuormittavaa. Vanhempien parisuhde muodostaa lasten kodin ja kasvualustan. Vanhempien hyvinvointi heijastuu myös lapsiin.

Yhteinen aika on tärkeää puolisoiden välisen tunnesuhteen syntymiseen ja ylläpitämiseen. Myös omista tarpeista kertominen ja huolehtiminen sekä toisen kuunteleminen syventävät suhdetta.

Vaikka lapset tuntuvat tarvitsevan vanhempiaan paljon, he hyötyvät siitä, että ovat välillä hoidossa ja vanhemmat saavat yhteistä jakamatonta aikaa keskenään. Vanhempien kannattaa varata kalentereistaan säännöllisesti aikaa vain toisilleen, esimerkiksi kerran tai pari kuukaudessa.

Päivittäiset kohtaamiset ja huomioimiset arjessa ovat kuitenkin tärkein parisuhdetta ylläpitävä voima. Aamukahvin tai -puuron keittäminen puolisolle tai lempisuklaan tuominen kaupasta ovat pieniä arjen huomaavaisuuksia. Yhteistä aikaa voi olla myös yhteinen iltalenkki tai saunahetki. TV:n käyttäminen lapsenvahtina on silloin tällöin hyvä idea ja antaa vanhemmille hetken aikaa keskittyä vain toisiinsa. Apua parisuhteen ja oman hyvinvoinnin hoitamiseen saa myös Parempi avioliitto ry:n avioliittoleireiltä ja -kursseilta.

Lue lisää..

5. Rajut riidat – Mitä tehdä, kun sanaharkka äityy väkivaltaiseksi?
Väkivalta on kaikissa muodoissaan tuomittavaa. Kenelläkään ei ole oikeutta käydä toiseen väkivaltaisesti käsiksi, ei edes puolisolla.

Vaikka henkisestä väkivallasta ei jää päällepäin näkyviä jälkiä, mielen haavat eivät välttämättä parane täysin koskaan.

Rauhallisena hetkenä on hyvä keskustella siitä, miten välttää riitojen äityminen väkivaltaisiksi. Yksi hyväksi havaittu keino on ns. poikki-työkalu. Puolisot sopivat etukäteen, miten toimia tilanteessa, jossa riita alkaa riistäytyä käsistä. Ensin sovitaan sana, jota tilanteessa käytetään. Se voi olla esimerkiksi "poikki". Kumman tahansa sanomana sana katkaisee tilanteen. Etukäteen sovitaan siitä, kumpi osapuoli poistuu tilasta ja lähtee esimerkiksi ulos. Lähtijä on aina sama, riippumatta siitä kumpi sanoi "poikki". Etukäteen sovitaan myös aika, mikä pitää olla ulkona, esim. vähintään 20 enintään 30 minuuttia. Tämän ajan jälkeen palataan samaan tilaan ja jatketaan asian käsittelyä. Joskus poikki-työkalua pitää käyttää useitakin kertoja saman riidan aikana, mutta asian käsittelyä pyritään aina jatkamaan.

Poikki-työkalun käyttäminen vaatii luottamusta, eikä sitä saa käyttää turhaan. Silloin sana menettää merkityksensä. Työkalun käyttäminen mahdollistaa sen, että toinen saa lähteä tuulettamaan tunteitaan kesken riidan ilman, että toinen osapuoli kokee itsensä hylätyksi.

Parisuhteen väkivaltaan on tärkeää hakea apua. Asia pitää tehdä näkyväksi ja voittaa oma häpeä. Väkivalta parisuhteessa on epänormaalia, normaalia on reagoida siihen voimakkaasti. Avun hakemista saattaa hidastaa toive paremmasta tai myötätunto tekijää kohtaan. Väkivalta parisuhteessa kuitenkin yleensä pahenee, jos sille ei tehdä mitään. Uhkaavassa tilanteessa voi aina soittaa poliisille. Kannattaa myös selvittää oman alueen turvakoti (http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/vakivaltatyo/turvakodit/). Sinne voi soittaa tai mennä vuorokaudenajasta riippumatta. Mielenterveysseuran kriisipuhelimeen voi myös soittaa melkein mihin vuorokauden aikaan tahansa (010 195 202).

Lue lisää..

6. Pullo vai puoliso? – Kun puolison alkoholinkäyttö häiritsee elämää
Puolison runsas alkoholin käyttö saattaa aiheuttaa parisuhdekriisin. Hänen juomisensa ei kuitenkaan ole sinun vikasi. Voit kertoa hänelle oman näkemyksesi asiasta ja tunteista, joita juominen sinussa herättää.

Kun otat asian puheeksi, kerro se minä-viestillä. Älä syytä tai syyllistä puolisoasi. Älä myöskään tulkitse tai oleta, vaan anna toisen vastata esittämiisi asioihin rauhassa. Olette molemmat vastuussa omista sanoistanne ja teoistanne. Alkoholista on vaikea päästä omin avuin eroon. Esimerkiksi AA – Nimettömät Alkoholistit auttavat niitä, jotka tahtovat raitistua. Alkoholistin läheinen voi mennä AA-ryhmiin myös yksin. Lisää tietoa www.aa.fi

Lue lisää..

7. Hyvä/Paha raha – Miksi riitelemme rahasta?
Rahasta riidellään monessa perheessä. Puolisoiden rahankäyttötavat ovat usein erilaisia ja matkan varrella opittuja. Toisella on ollut ehkä enemmän rahaa käytettävissään.

Hän on saattanut tottua kuluttamaan hintoja sen enempää miettimättä. Toinen taas on harkinnut jokaista ostosta huolella. Erilaiset rahankäyttötavat alkavat hiertää vähitellen.

Rahankäytöstä kannattaa päättää yhdessä: isoista ostoksista tulee tehdä yksimielinen päätös. Jokainen perhe joutuu sopimaan alarajan sille, minkä hintaisista ostoksista sovitaan yhdessä. Salaa tehdyt ostokset saattavat tuottaa hetkellistä iloa, mutta luovat pitkällä tähtäimellä etäisyyttä puolisoiden välille. Luottamus ja avoimuus tässäkin asiassa auttavat rakentamaan parisuhdetta paremmaksi.

Joissain perheissä raha-asiat hoidetaan puolisoiden omilta tileiltä, toisissa kaikki rahat ovat yhteisiä. Jos toinen puolisoista käy töissä ja toinen on kotona lasten kanssa, rahaa on luonnollisesti vähemmän käytössä. Työssäkäyvästä saattaa tuntua siltä, että hän vain raataa ja rahat häviävät tililtä ilman, että niistä ehtiä lainkaan nauttia.

Kun molemmat tietävät, mistä raha tulee ja minne se menee, vastuu raha-asioista jakautuu tasaisemmin. Menoista ja tuloista voi laatia myös taulukon, jolloin on helppo seurata, mihin yhteiset rahat kuluvat. Yhdessä voidaan myös päättää, kumpi huolehtii laskujen maksusta vai tehdäänkö sekin yhdessä. Rahasta avoimesti puhuminen selkiyttää tilannetta ja vähentää kuluttavien rahariitojen tarvetta.

Lue lisää..

8. Monikulttuurinen liitto – Miten välttää yhteentörmäykset?
Kuka olen? Mistä tulen? Miksi teen asioita kuten teen? Se, mitä itse pidämme normaalina ja itsestään selvänä, saattaa olla toiselle outoa.

Kuten kaikissa parisuhteissa, omien toimintatapojen tunteminen helpottaa arkea. Kun tiedostaa, miksi toimii tietyssä tilanteessa tietyllä tavalla, on helpompi kohdata puoliso ja ymmärtää, että hänkin toimii taustastaan ja lähtökohdistaan käsin. Monikuluttuurisissa avioliitoissa oman kulttuurin ymmärtäminen on perusedellytys yhteyden syventymiselle. Kun itse tiedostaa ja osaa kertoa, miksi jokin asia tehdään tietyllä tavalla, on toisenkin helpompi hahmottaa itselle vieras asia. Näin puolisot voivat yhdessä keskustellen luoda oman kolmannen kulttuurin, jossa molemmat kokevat olonsa kotoisaksi.

Oleellista on tiedostaa, että oman kulttuurin juuret ovat syvällä ja arvokkaat. Ihminen syntyy osaksi tiettyä kulttuuriympäristöä. Suomalaisen pitää ymmärtää suomalaisuutta pystyäkseen selittämään sitä puolisolleen. Omasta kulttuurista täytyy voida pitää kiinni. Ei kannata ajatella, että suomalaisista tavoista ja kulttuurista pitää luopua, ettemme ”loukkaa” muualta tulevia. Miten puoliso voi kunnioittaa toista suomalaisena, jos tämä ei itse tunne ja ymmärrä omaa kulttuuriaan?

Suomessa mies ja nainen ovat hyvin tasa-arvoiset. Naiset ovat tehneet raskaita maatöitä miesten rinnalla ja naisten työssäkäynti on Suomessa arkipäivää. Suomalainen nainen on tottunut yhdenvertaisuuteen ja hän on vahvasti tietoinen omista oikeuksistaan. Tämä ei välttämättä ole itsestäänselvyys muissa kulttuureissa. Haasteita monikulttuuriseen parisuhteeseen saattaa tuoda myös se, että nainen on miestään paremmin koulutettu. Toisaalta mies saattaa olla ollut kotimaassaan korkeastikin koulutettu, mutta Suomessa hänen on vaikea työllistyä.

Suomalainen saattaa auttaa puolisoaan esimerkiksi töiden tai oleskeluluvan hakemisessa. Kun suomalainen mies auttaa vaimoaan, tätä pidetään normaalina. Kun taas suomalainen vaimo auttaa ulkomaalaista miestään, saattaa asetelma olla miehelle hankala. Hän on tottunut siihen, että miehen tehtävä on pitää huolta perheestään. Myös tulkin käyttäminen saatetaan kokea vaivalloisena. Jos asioiden tekeminen toisen puolesta jää puolisoilla päälle, toinen saattaa liukua tahtomattaan ikään kuin lapsen asemaan. On tärkeää, että molemmat puolisot ovat aikuisia ja ottavat vastuun omasta elämästään.

Suomessa perheellä tarkoitetaan usein vanhempien ja lasten muodostamaa ydinperhettä. Kun puoliso tulee kulttuurista, jossa perheeseen lasketaan tädit, sedät, serkut ja näiden perheet sekä hyvässä lykyssä vielä kaikkien edellisetkin puolisot ja lapset asia saattaa ymmärrettävästi aiheuttaa hämmennystä molemmissa puolisoissa. Laajaan perhekäsitykseen liittyy monesti myös velvollisuus pitää huolta kotimaassa olevista sukulaisista. Joskus Suomeen muuttanut puoliso saattaa tehdä montaakin työtä elättääkseen sekä perheensä Suomessa että synnyinmaassaan. Tämä aiheuttaa paljon ristiriitoja monikulttuurisissa avioliitoissa. Asiaan ei itse voi välttämättä vaikuttaa, koska puolison vanhassa kotimaassa ei ole esimerkiksi muuta sosiaaliturvaa. Asiasta on tärkeä puhua niin, että kummankin tunteille on tilaa. Vaikka asiaa ei voitaisikaan muuttaa, molempien tunteiden kohtaaminen helpottaa oloa ja syventää puolisoiden välistä suhdetta.

Suomessa noudatetaan maailman tiukimpia lastensuojelulakeja. Skandinavian ulkopuolelta tulevalle saattaa tuntua oudolta, ettei lasta saa missään tilanteessa lyödä tai tukistaa. Kun esimerkiksi isä tulee sellaisesta kulttuurista, jossa lasten ruumiillinen kuritus on normaalia, hänelle toimintatavan muuttaminen voi olla hyvin vaikeaa. Hän saattaa vetäytyä lastenkasvatuksesta niin, että päävastuu siitä jää äidille. Jos äiti ei saa lapsia ”kuriin” se taas raastaa isän hermoja. Isä saattaa osallistua hyvinkin mielellään pienen vauvan hoitoon, mutta kun lapsi kasvaa ja alkaa etsiä omia rajojaan, isän keinot loppuvat. Keskustelu ja kompromissit ovat tässäkin asiassa tärkeitä.

Lue lisää..

Takaisin ylös