Rakkauden kemikaalit

24.9.2017 Lassi Laamanen

Rakastuin aikoinaan vaimooni oppikirjamaisella ryminällä. Pyrin viettämään yhdessä kaiken mahdollisen ajan. Valintojen edessä häviäjän paikalle joutuivat niin opiskelut kuin muut sosiaaliset suhteetkin. Elimistöni oli hormonien ja aivokemian osalta suloisesti sekaisin. Painoni laski niin, että pidin jopa päiväkirjaa, jotta muistin syödä riittävästi. Selvisin muutaman tunnin yöunilla mainiosti seuraavan päivän pakollisista tehtävistä joiden jälkeen jaksoin taas hyvin viettää yhteistä aikaa aamuyölle.

Aivoissani ja elimistössäni vilisti tuolloin vallaton kemikaalicocktail. Dopamiinin ylituotanto tuotti valtavasti mielihyvää, mutta esti toisaalta järkevää ajattelua. Noradrenaliini kiinnitti kaikki aistini elämäni naiseen ja vei sivutuotteena näläntunteen. Serotoniinin tuotanto sen sijaan oli alamaissa, minkä vuoksi tunteet vetivät vuoristorataa ja syke ei tasaantunut edes levossa. Eihän tuollaisesta selviäisi pidemmän päälle hengissä eikä kuulukaan.

Rakastumisvaiheen fyysiset oireet helpottavat onneksi viimeistään puolentoista vuoden kuluessa oireiden ilmenemisestä. Näin kävi meidänkin suhteessamme ja pääsimme tosissaan ottamaan mittaa elämän ja parisuhteen kasvuhaasteista.

Rakastumisvaiheessa meillä on pahimman hormonimyrskyn aikana suhteellisen vähän tehtävissä ja kehomme ja mielemme menevät kuin automaattiohjauksessa toisen luokse. Tilanteen hellittäessä meillä on kuitenkin mahdollisuus päästä hormoniemme herroiksi ja rouviksi. Pitkä parisuhde ei ole pelkästään arkista aherrusta. Kehomme, aivomme ja hormonimme reagoivat siihen miten vaalimme suhdettamme ja ovat meidän apunamme.

Kun kosketamme toisiamme, oksitosiinin tuotanto lisääntyy. Tämä lisää kiintymyksen tunteita, luottamusta ja empatiaa puolisoamme kohtaan. Suurimmillaan tuon kiintymyshormonin syöttö on orgasmin hetkellä. Yhdessä vietetty aika ja yhteinen tekeminen vaikuttavat myös positiivisesti elimistöömme. Meissä erittyy tällöin sopivia annoksia dopamiinia ja vasopressiiniä, jotka tuottavat mielihyvää, sitoutumisen kokemuksia ja myös seksuaalinen kiinnostus puolisoa kohtaan kasvaa. Serotoniinin tuotanto oli rakastumisvaiheessa alamaissa, mutta pitkässä parisuhteessa senkin tuotanto lisääntyy. Tämä lisää yleistä tyytyväisyyden tunnetta, itseluottamusta ja turvallisuudentunnetta.

Rakastuminen kuormitti elimistöäni, enkä olisi saanut moisella annostuksella hääviä eliniän ennustetta. Hyvässä parisuhteessa ovat kuitenkin pitkän, terveen ja onnellisen elämän kemikaalit kohdallaan. Nyt minulla on mahdollisuus omilla valinnoillani annostella rakkauden hormoneja itselleni ja vaimolleni. Tuotanto pysyy tasapainossa keskustellen, kosketellen, rakastellen ja yhteistä aikaa viettäen. Oi tätä elämän mittaista nautintomatkaa. Päätän Saarnaajan sanoihin: " Nauti elämästä rakastamasi vaimon kanssa kaikkina turhina elinpäivinäsi, jotka Jumala on antanut; se on osasi tässä elämässä auringon alla, kaiken vaivannäkösi keskellä." (Saarn. 9:9)

Aamen tuolle!

 


Lassin muita blogi-kirjoituksia

 
lassi
Olen neljääkymmentä ikävuotta lähestyvä yhden vaimon mies ja kolmen lapsen isä. Ansaitsen leipää perheelle pitämällä yllä suomalaista lukiokoulutusta.
Takaisin ylös