Ajatuksia vanhemmuudesta

12.2.2017 Malla Tanner

ADD ja ADHD-lapsen äitinä bongasin jutun psykologista, joka on sitä mieltä, että huomattavan suuri osa tarkkaavuushäiriöistä ja levottomuudesta on kotitaustaan ja kotona tapahtuvaan vuorovaikutukseen liittyvää eikä aivoperäistä. Hänen mielestä ongelma on siinä, että osa lapsista on sellaista, ettei heidän tarpeitaan ole huomioitu riittävästi ja osa sellaista joilla on kaikkea, paitsi rajoja ja pelisääntöjä.

Pakkaa sekoittaa myös yhteiskuntamme tilanne, joka on ennustamaton, vaativa ja epävarmuutta luova irtisanomisineen ja pätkätöineen. Vanhempien energia menee kaikkeen muuhun kuin vanhemmuuteen, johon kuuluu kiintymys, hoiva, leikki ja yhdessä oleminen, mutta myös selkeät rajat ja pelisäännöt. Luin jutun teinejä työllistävästä yrittäjästä, jonka mielestä rahahanat pitäisi laittaa kiinni ja oppia sanomaan ei. Hänen mielestä nuorelta tulisi edellyttää vastikkeeksi ainakin kotitöiden tekemistä tai hyviä arvosanoja koulusta.

Parisuhdetyössä olen huomannut, että yhä useammat vanhemmat ovat ajautuneet tilanteeseen, jossa itsestä ja parisuhteesta ei enää osata huolehtia. Väsymys ja kuormitus ovat niin suuria, että keinoja ulospääsyyn ei juuri jaksa miettiä. Parisuhdetta ja vanhemmuutta paetaan työhön, someen, ystäviin, alkoholiin, ylensyöntiin, ym. Pitäisikö jotain karsia pois ja miettiä mitä kannattaa säilyttää?

Meidän perhe otti käyttöön kotityölistan koska minusta alkoi tuntua siltä, että poikamme asuvat hotellissa, jossa me vanhemmat olemme töissä perustehtävänä palvella heitä. Rahahana aukeaa vasta kuun lopussa ja siitä vähennetään tekemättömät työt. Hyvistä arvosanoista saa korvauksen. Lista toimii aika hyvin.

Seuraavaksi odotamme kovasti, että vanhemmat poikamme saisivat syksyllä opiskelupaikan. Yksi kesätyöpaikkahakemus on tehty yhdessä 16-vuotiaan kanssa ja saimme siihen neljä työkokemusta Parempi avioliitto ry:n tapahtumien lastenhoitajana. Poika itse haki seuraavaa paikkaa. Esikoinen hakee liikuntatieteelliseen ja oikeustieteelliseen sekä käy välillä töissä. Häneltä odotamme myös plan b:tä sen varalle, jos hän jää ilman opiskelupaikkaa.

Poikien kanssa on täytynyt opetella kommunikaatiota, työkaluina käytämme itseilmaisun kehää ja ymmärtämispalautetta. On ollut tilanteita joissa olemme syyttäneet toisiamme tavoistamme ja piirteistämme emmekä ole osanneet kohdata omaa syyllisyyttämme vaan olemme ottaneet etäisyyttä toisiimme. Olemme vanhempina löytäneet piirteitä ja tapoja, jotka eivät itsessämme viehätä eivätkä tuota iloa. Olemme saaneet tiedostaa ja tunnustaa niitä ja se on tuonut paremman yhteyden ja keinot ristiriitojen selvittämiseen. Haluan tuntea lapsemme jotta tietäisin heidän vahvuutensa ja toiveensa. Haluan vaatia vain siinä kohtaa, missä lapsen potentiaali lepää. Luokittelen itseni enemmän vaativaksi vanhemmaksi kuin loiventajaksi. Vaativa vanhempi ei pääse helpolla. Riman asettaminen korkealle on edellyttänyt poikien raivopurkauksien sulattamista ja vihan kohteena olemisen sietämistä. Se on edellyttänyt voimaa uskoa lapseen silloin kun lapsen luottamus omiin kykyihin on horjunut. Vanhemmuus ei ole helppoa, mutta siinä on hyvä olla ja kasvaa silloin, kun on hyvä tahto. Rakennetaan suhde pienistä päivittäisistä hyvistä sanoista ja teoista, jotka viestittävät rakkautta ja arvostusta.

 


Mallan muita blogi-kirjoituksia

 
Malla Tanner
malla2Naimisissa vuodesta 1998 ja kolmen aktiivisen pojan äiti. Perheessä myös 3-vuotias walesinspringerspanieli. Harrastukset syvävenytys, melonta, pyöräily ja hiihto.

Perustiedot: monitoiminen assistentti ja työnohjaaja, kotipaikka Lohja.

Takaisin ylös
Tämä sivusto käyttää evästeitä parhaan käyttäjäkokemuksen varmistamiseksi.
Ok