Pyhä paikka

16.10.2016 Kirsikka Arkimies

Työt painavat päälle, illat pimenevät, väsyttää ja kiukuttaa?
Lapset nujakoivat, aviomies jankuttaa ulkovalojen sammuttamisesta, koiralla on ripuli, hamsteri on järsinyt uuden läppärin piuhat poikki ja ilkeämielinen harakka pirstonut roskat pussista pitkin pihaa?
Toppatakki vaikuttaa kutistuneelta viime talveen verrattuna, talvisaappaan kärki irvistää, ruokakaapissa on pelkkiä herneitä ja kuivahiivaa?
Syysloma saapuu, naapuriperheet puunaavat autojaan Lapin reissua varten, kaupat kuhisevat yli-innokkaita vaelluskenkien vertailijoita, maksalaatikon alennuskuponki on mennyt vanhaksi ja villatakki ollut koko päivän päällä töissä väärinpäin pesulaput törröttäen?
Auton tuulilasissa on sakko, katsastusmies näyttää happamalta, hevosella on hammassärkyä ja isovanhemmat tapaavat kirjastontätiä lapsenlapsiaan hanakammin?
Aamukahvipurkin pohja virnuilee voitonriemuisesti, korviketee on liian pliisua, hapanleipä halkaisee kielen ja juusto haiskahtaa jalkasienelle?
Television videohärveli ei ole nauhoittanut lempielokuvaasi, lapsi tuhoaa yhdellä napinpainalluksella perhevalokuvat tietokoneelta, anopin mielestä uudet verhot ovat liian äkläkät ja pesukone on syönyt lopullisesti kaikki pikkuhoususi?
Mies pukee aamuhämärissä naisten nilkkasukat puvun kanssa ja herää todellisuuteen vasta kun työkaveri huomauttaa asiasta.
Ystävältä sähköpostiin saapunut kissavideo alkaa itkettää.
Koululaiset ajavat kasvimaalla kurarallia kuopuksen kolmipyöräisellä.
Puuro kuohuu yli, perunat palavat pohjaan, sisäkukat surkastuvat ja kirkasvalolamppu on viety teinin autotallibändin valonheittimeksi?

Silloin kun mikään muu ei auta, vedä saappaat jalkaan, tumput käteen ja painu kohti pusikkoa. Tutkimusten mukaan metsä hoitaa mieltä ja kehoa, laskee verenpainetta ja lisää vastustuskykyä. Jo kymmenen minuutin metsäkylvyn jälkeen elämä alkaa varovasti näyttää toisenlaiselta. Syvänvihreät sammalet, ystävällisinä huojuvat kuuset, kuperat kivet ja sitkeät suppilovahverot nostavat sinut ylös.
Suomalainen metsä hoivaa, rauhoittaa ja huolehtii. Lokakuisessa metsässä saat kohdata elämän kiertokulun, naavan puiden oksilla, lintujen pesäkolot ja lapsuudesta tutut ketunleivät.
Puolukan lehdet pitävät pintansa pakkasellakin. Hämähäkki kutoo verkkonsa kallion koloon vaikka koira kuinka kakkaisi sisälle. Palokärki jyskyttää ikivanhaa honkaa vaikka almanakassa olisi vain harvoja lepohetkiä. Metsän suhiseva tuuli kietoo sinut syleilyynsä ja tuuppaa hellästi eteenpäin. Ja mikä parasta, puiden siimeksessä on Luojan luoma pyhättö, jossa voit hiljentyä itseksesi myötätuntoisen rakkauden äärelle.
Mene metsään, metsä hoitaa. Lähde tältä istumalta, heti.


 


Kirsikan muita blogi-kirjoituksia

 

Kirsikka Arkimies

kirsikkaTamperelainen Kirsikka Arkimies on neljän lapsen, koiran, kissojen, kanin ja hevosen äitee. Jussin kanssa yhtä on pidetty 24 vuotta. Vieläkään ei ole päästy yksimielisyyteen siitä, kumpi on arjen asioissa enemmän oikeassa.
Takaisin ylös
Tämä sivusto käyttää evästeitä parhaan käyttäjäkokemuksen varmistamiseksi.
Ok