Stressiresepti joulukuulle

Vakuutusyhtiön teettämän tutkimuksen mukaan 1,2 miljoonaa suomalaista kokee joulukuun olevan stressaavin kuukausi. Stressi-sanalla on paha kaiku, vaikka jo käsitteen luoja Hans Selye tarkoitti sillä myös positiivisia puolia; tavoitteellisuutta, luovuutta tai sinnikkyyttä. Ja aivan läheltä voi löytyä täysin stressitön ihminen, koska heitä on tutkimuksen mukaan 1,3 miljoonaa. Epäilen tällaista seesteisyyttä, koska me kaikki joudumme tavoittelemaan asioita keskellä elämän rajallisuutta. Nähtävästi jotkut vain sietävät stressiä paremmin kuin toiset.

Sydänlääkärien Holmesin ja Rahen kehittämästä pistetaulukosta voi laskea stressikuormaa. Taulukkoa kannattaa lukea keskiarvoisesti, koska tulkitsemme saman stressin aiheuttajan hyvin erilaisesti: Saman haasteen edessä yksi rikkoutuu, toiseen tulee pysyviä lommoja, kun taas kolmas löytää täyden potentiaalinsa. Lisäksi taulukko korostaa muutoksia elämässä, kun taas stressin pääkuorma syntynee ihan tavallisessa arjessa. Tarvitsemme joulukuun stressireseptiin lisää laadullisia osia, merkitystä ja tarkoitusta.

Keskitysleireistä selvinneen psykiatrin Viktor Franklin mukaan epätoivo on kärsimys miinus tarkoitus (E=K-T). Jos elämälle ei tunnu löytyvän punaista lankaa, niin pienikin vastoinkäyminen voi ajaa epätoivoon. Ja toisaalta, mielekkyyden löytyminen voi kompensoida suurtakin kärsimystä. Kärsimys ei katoa pois, vaan samalla kärsimyksellä on vain pienempi rooli elämässä. Syttyy toivo, joka ei ole riippuvainen tilanteesta.

Kenneth Pargament on tutkinut elämän hallintaamme. Hän sanoo meidän joutuvan todelliseen testiin, kun stressaava tilanne koskettaa meille tärkeää asiaa, joko vahingoittamisen, uhan tai mahdollisuuden muodossa. Arvioimme, mitä resursseja ja taakkoja meillä on, ja onko meillä käytännön keinoja selvitä tilanteesta juuri nyt. Osa ajatus- ja toimintamalleistamme ovat hyödyllisiä ja ne auttavat meitä eteenpäin tilanteessa, mutta osa on pelkästään vahingollisia. Toimimattomat ajatus- ja toimintamallit saattavat johtaa pattitilanteisiin, vaikka emme niin tahtoisi – Parempi avioliitto ry:n tapahtumissa opitaan kohtaamaan asioita niin, että emme ainakaan lisää esteitä omalla toiminnallamme.

Entä kun uunista tulvii savua ja epätoivo valtaa mielen? Pargament vastaa: Jos stressaava tilanne jatkuu, niin muutamme keinoja, joilla tavoittelemme itselle tärkeää asiaa. Mikäli keinojen muutos ei auta, niin arvioimme kuinka tärkeänä pidämme asiaamme. Jos keinojen ja päämäärän uudelleen arvioinnitkaan eivät luo tunnetta selviytymisestä, niin lopulta päästämme irti tärkeästä asiastamme. Siirrymme aggression ja vetäytymisen kautta etsimään uutta tärkeää asiaa. Toisin sanoen, kykenemme muuttumaan tarvittaessa perinpohjaisesti, mikä asettaa sanonnan ”Minä vain olen tällainen” hieman itsekkääseen valoon.

Nyt leivotaan. Mitä minun pitäisi tehdä juuri nyt? Pohja tehdään riittävästä unesta, ruoasta ja liikunnasta. Kannattaa miettiä hetki olenko ymmärtänyt oman paikkani oikein ympäristössäni. Esimerkiksi sitoutuminen johtaa aina sekä tyytyväisyyteen, kun saamme enemmän kuin osaamme pyytää, mutta myös kärsimykseen, kun annamme osan itsestämme toisen käyttöön. Sosiaalisesta näkökulmasta tarkasteltuna stressi kannattaa jakaa toisen kanssa, sanoilla, jotka ”eivät vain ilmaise asioita, vaan rakennamme niillä myös todellisuutta. Jos sanat ovat kielteisiä ja vähätteleviä, kuinka maailma voisi olla positiivinen ja toiveikas?” -Esa Saarinen. Sanonko ääneen sen hyvän mitä näen, vaiko pahan?

Entä oletko koskaan ajatellut antavasi anteeksi? Anteeksianto ei estä sanomasta, mikä loukkasi tai mitä haluaa, mutta se poistaa koston, katkeruuden ja muutostarpeen. Kuulostaa liian täydelliseltä. Siksi emme kykene siihen ihan täysin omassa voimassamme. Mistä voimasta ammentaisin, koska juuri minuahan on rikottu! Voima lähtee siitä, että anteeksiantaminen on totta, historiallinen tosiasia ja Jumalan lahja.

Joulukuun resepti alkaa olla valmis. Ulkoinen lopputulos ei ole täydellinen, itseasiassa se näyttää täysin samanlaiselta kuin edellisinäkin vuosina. Mutta toivottavasti seuraukset, joita emme vielä näe tai edes ajattele touhutessamme, yllättävät meidät positiivisesti.

You need to Login for joining waitlist.