Parisuhdekriisin syy voi olla tunne siitä, että puolisoa on mahdoton ymmärtää. Riidat tuntuvat toistuvan aina samanlaisina ja niiden jälkeen on turvaton olo. Repivän riidan taustalla on usein kysymys suhteen tilasta.
Meistä jokainen on yksilö, jolla on oma historiansa, ajatuksensa ja tarpeensa. Vaikka puolisot olisivat paljonkin toistensa kaltaisia, he eivät aina voi olla yhtä mieltä kaikesta, puhumattakaan siitä, että toinen mukautuisi toisen tahtoon.
Kaksi ihmistä voi nähdä saman tilanteen hyvin eri tavoin. Moniin tilanteisiin kytkeytyy niin voimakkaita toiveita ja tunteita, että puolison erilainen näkemys voi aiheuttaa voimakastakin kiihtymistä.
Riitojen taustalla piilee usein kysymys suhteen tilasta. Jos puolison sitoutuminen suhteeseen on epäselvää, hänen eriävä mielipiteensä uhkaa yhteyden säilymistä. Jos on pitkään tuntunut siltä, ettei puoliso täytä toisen tarpeita, tämä alkaa lopulta ärtyä ja vaatia niiden täyttämistä. Riitahan siitä tulee.
Usein kuvitellaan, että puoliso osaa arvata minun tarpeeni ja toiveeni. Aikuisten välinen rakkaus ei kuitenkaan toimi näin. Toiveet täytyy sanoa ääneen, vieläpä aika selkeästi ja yksityiskohtaisesti.
Kommunikaatio on alue, jossa asiat voivat mennä lukemattomilla tavoilla pieleen. Puhuessaan ei huomaa antaa kaikkea sitä tietoa, mitä toinen tarvitsee. Kuuntelija kuuntelee huolimattomasti ajatellen samalla omiaan. Kumpikin luulee, että nyt asiasta on sama ymmärrys. Ongelma huomataan vasta, kun jokin menee pieleen. Ristiriita on valmis.
Jotkut riidat eivät ole kovin vakavia, toiset ovat. Helpoimpia ovat ratkaistavissa olevat ristiriidat, joissa voidaan pysytellä järjen tasolla ja ymmärtää toisen perusteluja. Pohditaan vaikkapa pyykkikoneen ostoa, jossa toinen korostaa ympäristön suojelua ja toinen monipuolisia pesuohjelmia. Jos puolisoilla on neuvottelutaitoja, kiista pysyy asiatasolla, ja usein ratkaisu on kompromissi.
Vaikeasti ratkaistavat ristiriidat sisältävät jo sellaisia etunäkökohtia, joista ei tahdota luopua. Tällainen tilanne voisi olla vaikkapa käsitys vapaa-ajasta. Toisen mielestä koti-illat ja viikonloput on käytettävä kotitöihin, toisen mielestä rentoutumiseen. Vastakkaiset näkemykset voivat kärjistyä henkilötasolle, jossa vastakkain ovat tyranni ja laiskuri.
Vähitellen suhteeseen alkaa hiipiä niin sanottuja ikuisuusriitoja, joihin ei ratkaisua tunnu löytyvän. Näitä voivat olla esimerkiksi odotukset siitä, miten kesäloma tai joulu vietetään. Ääneen lausumattomat odotukset johtavat pettymyksiin, jotka sitten puhkeavat riidoiksi. Ikuisuusriidoissa kaivaudutaan yhä syvemmälle omien toiveiden poteroihin.
Eriävät tulkinnat ja pettymykset odotuksissa ovat jo suhdetason kysymyksiä. Niitä kokiessaan ihminen alkaa muodostaa käsitystä suhteen tilasta. Pettymykset johtavat ajatukseen siitä, ettei toinen välitä minusta. Eikö hän vieläkään tiedä, mitä minä haluan?
Usein riitelytapa on isompi ongelma kuin riidan aihe. Riidat kiertävät samaa kehää ikään kuin valmiiksi kirjoitettu käsikirjoitus. Ongelmana on tarrautuminen omaan tahtotilaan, jonka puolustelua rakentaessaan unohtaa kuunnella, mitä toisella on sanottavana.
Riitaan tarvitaan jo valmiiksi ärtynyt tunnetila, jokin ärsyke toisen viestissä ja/tai tunne siitä, että oma minuus on jotenkin uhattuna. Toisen kannanotto tuntuu loukkaukselta tai peräti hyökkäykseltä. Tilanne lukkiutuu siihen, ettei kumpikaan kuuntele toista vaan yrittää lapsellisesti vyöryttää toisen omien argumenttiensa alle.
Taistelun tiimellyksessä kumpikin on loukannut toistaan alkutilanteeseen nähden käsittämättömillä tavoilla. Vanhat kaunat ovat kaiveltu esiin ja raivokkaat tunteet vieneet mennessään. Rauhoituttuaan kumpikin ihmettelee, miksi tuli sanottua loukkauksia, joita ei alun perin ollut mielessäkään.
Tutkimusten mukaan sekä onnellisissa että onnettomissa parisuhteissa on riitoja. Onnellisuuden kannalta keskeistä on, miten pari osaa käsitellä ristiriitoja ja kuinka hallitsevia tai kuluttavia riidat ovat.
Rakentavassa riitelyssä tavoitteena on löytää molempia osapuolia miellyttävä ratkaisu. Tärkeintä on välttää toisen osapuolen haavoittamista. Parisuhteessa tie rakentavaan riitelyyn kulkee sen kautta, että kumpikin tiedostaa tämän tavoitteen ja pyrkii siihen.
Jos käsiteltävä asia on tulenarka, keskustelulle on ihan varattava sopiva aika, sellainen, jolloin kumpikaan ei ole liian väsynyt, nälkäinen tai kiireinen. Keskustelu aloitetaan nimeämällä sen aihe. Tämän jälkeen kannattaa löytää asiaan se näkökanta, josta molemmat ovat samaa mieltä, yhteinen maaperä.
Kun yhteiseltä maaperältä lähdetään eteenpäin, ehdotukset ja aloitteet tuodaan pöydälle kysymysten kautta: ”Sopisiko sinulle…” tai ”Mitä ajattelet sellaisesta, että…” Vanhoja kaunoja ja käsityksiä toisen asenteesta ei pidä nostaa esille, esimerkiksi sanomalla, että ”Et ole vielä koskaan suostunut siihen, että…” tai ”Sinä et koskaan halua…”
Viestinnällisesti on tärkeää omien kokemusten, tunteiden ja tarpeiden esille tuominen mahdollisimman konkreettisesti. Näin pysyy itsekin paremmin selvillä siitä, mitä omassa mielessä on. Tällöin reaktiiviset tunteet eivät ota valtaa niin helposti.
Toinen tietoinen ratkaisu on pyrkimys ymmärtää toisen osapuolen näkemyksiä ja tunteita, vaikka ne poikkeavat omista. On hyvä muistaa, että jos olisin puolisoni housuissa, näkisin asiat toisin. On myös tarpeellista pysähtyä tarkistamaan, olenko ymmärtänyt puolison puheet oikein vai vetänyt liian hätäisiä johtopäätöksiä.
Rauhallinen käsittelytapa siis edistää kuuntelemista ja ymmärtämistä. Jos tunteet kuumenevat liikaa, otetaan käyttöön aikalisä. Siitä on hyvä sopia yhdessä, ettei kumpikaan tunne tulleensa hylätyksi. Aikalisä voi olla kävelylenkki tai hengittely parvekkeella. Aikalisä ei ole riidan päätös vaan asian käsittelyä jatketaan myöhemmin, kun tunteet ovat rauhoittuneet.
Vaikka riitaan tarvitaan kaksi, vastuu riidan etenemisestä on aina itsellä. Vastuullinen ihminen voi päättää, ettei vastaa toisen huutoon tai loukkaaviin sanoihin samalla tavalla. Toisen voi ”kesyttää” helpommin kertomalla, että hänen sanansa haavoittavat. Riitaa tyynnyttäviä puheenvuoroja ovat myös ilmaisut: ”Tajuan, että olen loukannut sinua” tai ”Olet oikeassa.”
Joidenkin ihmisten on todella vaikea hillitä tunteitaan ja riidan edetessä tunnekuohu vain yltyy. Itsehillinnän puutteen taustalla on yleensä vaikeita lapsuuden kokemuksia. Voimakkaan reaktion taustalla on valtava turvattomuuden tunne. Jos mahdollista, näistä tunteista kannattaa keskustella jälkikäteen ja yrittää tunnistaa reaktioiden alla olevia tunteita.
Toiset taas jähmettyvät ja menevät riitatilanteessa lukkoon. Tämäkin reaktio johtuu hätääntymisestä ja turvattomuudesta. Valitettavasti toisen lukkoon meneminen voi vain kiihdyttää raivoavan riitelijän hyökkäävyyttä, koska hän kokee lukkiutuneen puolison olevan välinpitämätön ja etäinen – siis jättävän hänet.
Juuri riitatilanteessa tulee näkyviin tapa, jolla puolisot ovat kiintyneitä toisiinsa ja kuinka he reagoivat siihen, että yhteyteen tulee katkos. Yleensä toinen puolisoista on vetäytyjä, joka pyrkii välttämään konfliktia. Toinen puolestaan on takertuja, jolle yhteyden katkos on niin kauhea asia, että jopa raivoava riitely on parempi kuin ettei olisi yhteyttä ollenkaan.
Riitojen jälkeen mikään ei puhdista ilmaa ja palauta yhteyttä niin hyvin kuin anteeksipyytäminen. Kumpikin puolisoista ottaa vastuun omasta käytöksestään. Puolisolta pyydetään anteeksi loukkaavia sanoja ja häneen kohdistunutta vihaa.
Riidassa esiin nousseihin asioihin saa ja kannattaa palata anteeksipyytämisen ja -antamisen jälkeenkin. Kun on annettu anteeksi, voidaan tarkastella, mitä tunteita ja tarpeita riita nosti esiin ja miten niitä kannattaisi hoitaa. Kaikki eivät tunnista tarpeitaan, ennen ne ovat nousseet riidan tunnekuohussa esiin.
Ristiriidat kuuluvat parisuhteen kehitykseen ja ovat siten kasvun mahdollisuus. Riidat nostavat esiin parisuhteen pimeällä puolella olevia jännitteitä. Kun ne nostetaan esiin ja kohdataan pelottomasti, ne eivät pääse ohjaamaan suhteen suuntaa hallitsemattomasti. Kun pari kokee olevansa samalla puolella ristiriitoja vastaan, he pystyvät löytämään niihin ratkaisuja.
Soita Parempi yhteys -parisuhdepuhelimeen, 050 3122 325 (ti–pe klo 10–16). Siellä sinua kuuntelevat kokeneet ja koulutetut työntekijät. Monesti jo se, että saat puhua asioistasi, helpottaa niiden jäsentämistä ja rauhoittaa. Puolison kohtaaminen saattaakin olla kevyempää ajatusten tuulettamisen jälkeen. Keskustelut parisuhdepuhelimessa ovat luottamuksellisia.
Voit myös hakea tukiparia. Tukiparitoiminnassa tarjotaan vertaistukea parisuhdekriisissä tai haastavassa tilanteessa olevalle parille nopeasti ja maksutta. Toiminta on tarkoitettu pariskunnille, sillä molempien puolisoiden sitoutuminen kriisin työstämiseen johtaa useammin pysyviin muutoksiin parisuhteessa.
Tukipari on koulutettu vapaaehtoinen pariskunta, joka haluaa antaa tukea haastavissa tilanteissa. Tukipari on vierellä kulkija, jonka tärkeimpiä tehtäviä ovat kuunteleminen, rohkaiseminen ja toivon herättäminen.
Lähde parisuhdekurssille tai -leirille, joita järjestämme useita eripituisia vuosittain. Kursseja on eri puolilla Suomea sekä verkossa. Niissä käsitellään parisuhteen eri osa-alueita luentojen ja pienryhmäkeskustelujen avulla. Vertaistuki koulutettujen ryhmänohjaajien luotsaamissa pienryhmissä on monille parisuhdekurssien parasta antia. Panostamme myös lastenhoitoon niin, että perheen pienimmät viihtyvät omassa ohjelmassaan luentojen ja pienryhmien aikana.
© Parempi avioliitto 2022