Kaksi yksilöä

7.10.2018 Marko Huhtala

Avioliitto on kahden erilaisen yksilön yhdessä muodostama liitto. Tuttua on se, että alussa kaikki tuntuu siltä, että olemme luodut toisillemme ja niin samanlaisia ihmisiä. Luomisen kuva tahtoo kuitenkin rikkoutua avioliitossakin. Saamme huomata erilaisuutemme. Olemme taustaltamme, tavoiltamme, ajatuksiltamme ja aika usein myös arvoiltamme erilaisia ihmisiä. Mikäli kaksi yksilöä ei suostu tahtomaan yhteistä ja työskentelemään sen eteen, tiet eroavat väistämättä. Yhdessä tehty työ on aina mielenkiintoista ja lähentää pareja.

Kahden yksilön liitossa olisi kuitenkin huomattava sekin, että oikeastaan jokainen ihminen on velvoitettu työskentelemään myös itsekseen omien ajatusten kanssa. Joskus on hyvä ja oikeastaan lähes aina, että tätä työtä voisi tehdä jonkun ulkopuolisen kanssa. Olen itse alkanut ymmärtämään amerikkalaisia joista ainakin värittyneen elokuvamaailman mukaan lähes jokainen käy terapiassa (lähdekritiikki on suotavaa) .

Tällaisessa työskentelyssä sitä saa kiinni yllättäen mitä ihmeellisimmistä ajatuksen kuluista. Kerron tuoreen esimerkin omasta elämästä. Olen jo pitkään ajatellut, että olisi hyvä oman työn, avioliiton, perheen ja oman itseni vuoksi, että säännöllisesti voisi käydä työskentelemässä niiden asioiden kanssa joita päässä kelaa. Kuin johdatuksesta löysin tällaisen hyvin kokonaisvaltaisen henkilön.

Lähes viikottain olen sitten assosioinut vapaasti omia ajatuksia ilmoille ja sitten on pysähdytty paikalleen kun tarvetta on löytynyt.

Viime aikoina olen vastannut kysymykseen mitä kuuluu, että menee loistavasti. Olen saanut kokea, että tämä syksyn alku on ollut poikkeuksellinen. Olen hyvin onnellinen monestakin asiasta, eikä minua yleensä jo varhaisessa vaiheessa haitannut syksyn pimeyden hiipiminen ole haitannut yhtään. Kaiken onnellisuuden keskellä olen kuitenkin kysynyt, että saanko olla onnellinen ja tyytyväinen. Jostain takaa on hiipinyt aivan kummallinen ajatus siitä, että jos on tyytyväinen, niin kyllä kohta alkaa mennä huonosti. Ihminenhän ylpistyy jos menee hyvin. Ei siis saisi mennä hyvin.

Tiedän, että ajatus on naurettava, mutta minulle todellinen pelko. Huomasin, että vaikka opetan usein hyvästä Jumalasta ja myös siitä, että saa olla onnellinen. Samalla olen huomannut, että tällainen lähes taikauskoinen ajatus on jostain eri kautta hiipiessään minun elämääni vaikuttanut moneen. Samalla olen voinut joissain asioissa jopa siirtää vastuun tuolle ajatukselle enkä ole pystynyt itse kyennyt sen jälkeen vastaamaan asioistani. Sama mitä teen, kun sitten kumminkin menee huonosti, vaikka hetken olisikin näyttänyt hyvältä. Kuulostaa varmaan hullulta ja sekavalta, mutta tahdon sanoa, että yllättävät ajatuksen, opitut ajatusrakennelmat, vääristyneet ajatukset omasta itsestämme voivat ottaa vallan ja hallita joitakin asioita. Voimme eri tilanteissa ikään kuin antaa asiat omista käsistämme pois tuolle kahlitsevalle ajatukselle.

On siis hyvä pohtia mitä pään sisällä liikkuu ja sitten tuoda niitä siihen yhteiseen avioliiton pöytään jaettavaksi. Koska yksilön salatuilla ajatuksilla itsestä on suuri vaikutus siihen mitä olemme yhdessä.

 


Markon muita blogi-kirjoituksia

 

Marko Huhtala

markoPerheen isä, jonka harrastuksiin lukeutuu mm. puutarhanhoito. Työasuun kuuluu valkoinen panta, jota sokerinpalaksi kutsutaan.
Takaisin ylös
Tämä sivusto käyttää evästeitä parhaan käyttäjäkokemuksen varmistamiseksi.
Ok