Talvi tekee tuloaan

14.10.2018 Ulla-Maija Lammi Ketoja

Nuuskamuikkunen lähtee reppu selässään vaellukselleen, pois Muumilaaksosta. Syksyn tuuli tuivertaa hänen lähtöään haikeana seuraavan Hemulin hiukset. "Talvi tekee tuloaan", Hemuli huokaa ja ensimmäiset lumihiutaleet leijailevat maahan.

Kuten vuodenkierrossa, niin elämässäkin on erilaisia ajanjaksoja. Pikkulapsiaika ja teinivuodet ovat oma lukunsa, mutta voi tulla työttömyyttä, sairautta, taloudellisia haasteita tai muita kriisejä. Toisinaan haasteet yllättävät meidät puun takaa. Niistä vaiheista on mentävä läpi, ei kuitenkaan "sitten kun" -tyylillä, vaan elämä on löydettävä siitä käsillä olevasta. Silloin puolisoiden keskinäinen prosessointi on arvokasta. Uudenlaiset tilanteet vaikuttavat meihin ja muuttavat meitä. On hyvä, että kumpikin on kartalla toisen ajatuksista, odotuksista, tunteista ja toiveista. Vaikeina aikoina on tärkeää yhdessä löytää myös elämän kauneutta ja sanoittaa sitä toisilleen.

Kun ruuhkavuosina ihanasta perheautostamme, 9-henkilön Mersubussista, hajosi moottori ja se kökötti pari vuotta kerrostalomme parkkipaikalla, emme pystyneet prosessoimaan asiaa. Työttömyysajanjakson kurimuksessa siitä tuli tabu, josta ei puhuttu. Samoin kävi silloin, kun levottomat naapurit aiheuttivat välillemme syvän ristiriidan. Olemme prosessoineet nämä tapaukset jälkikäteen ja oppineet niistä. Pahinta on, jos se jää kokonaan tekemättä.

Avioliittoleirin turvallisissa raameissa prosessointi on yleensä rakentavaa, mutta kotioloissa se voi livetä käsistä. Siihen kuuluu tunteiden käsittely, joka vaatii aikaa, armeliaisuutta ja kärsivällisyyttä. Kerran takavuosina ollessamme lähdössä juhliin yksi lapsistamme tokaisi: "Älkää nyt vain alkako puhua taas niistä tunteista, siinä menee niin kauhean paljon aikaa." Syvempi keskustelu vaatii aikaa ja tilaa, mutta on palkitsevaa ja lisää toinen toisemme ja Jumalan tuntemista. Se myös keventää oloa. Lapsuudestani tutussa virressä sanotaan: "On keveä taakka, kun tuloosi saakka, me yhdessä kannamme sen."

 

 

Ulla-Maijan muita blogi-kirjoituksia

 
Ulla-Maija Lammi-Ketoja umma Naimisissa, neljä aikuista lasta.
Asun Kirkkonummella.
Kuuntelen ihmisten tarinoita ja kirjoitan niitä lehtiin.
Takaisin ylös
Tämä sivusto käyttää evästeitä parhaan käyttäjäkokemuksen varmistamiseksi.
Ok