Ihana Panama

23.4.2017 Ulla-Maija Lammi Ketoja

Tylsistyttääkö arki? Haluaisitko voittaa sen? Nousta elämän karheille siiville? Perheessämme luettiin puolalais-saksalaisen Janoschin kirjoja lasten ollessa pieniä. Oi ihana Panama-teos kului käsissä. Siinä pikku karhu ja pikku tiikeri lähtevät etsimään Panamaa, ihanaa unelmiensa maata. Toinen suosittu Janoschin kirja oli Pupu loikkii.

Pupu loikkii kotiin myöhään vasta, ikkunasta äiti katsoo lasta. Isä kamarissa lukee sanomiaan:

"Sanohan Pupu, missä olitkaan?"

"Setä Jussisen tapasin lähellä tässä, hän oli pääsiäismunia värittämässä.

Söin niityllä, jossa apilaa piisaa ja tervehdin ystävääni Liisaa."

"No hyvä", sanoi isä, "selvä juttu. Nyt Pupun retki on meille tuttu."

Miten tuttuja ovat teille toistenne retket? Miten paljon kerrot poluista, joita kuljet pääsi sisällä? Ajatusmaailmassasi tai tunteiden viidakossa? Vai hyppäätkö suoraan kehottamiseen tai tekemiseen "Menen ulos"-tyyliin ja jätät kumppanisi hämmentyneenä katsomaan jälkeesi.

Jos jaamme toisillemme sisimpämme vain valikoiduin osin, suhteemme pysyy etäisenä ja varauksellisena. Kun puolisoni kysyy kohdatessamme, miten työpäiväni on sujunut, voin vastata, että ihan ok. Silti sanonta saattaa kätkeä taakseen kokonaisen tunteiden vuoristoradan: jännitystä, häkeltymistä, helpotusta, harmia, huolta ja riemastusta. "Ok" on heiveröinen siltarakennelma kohti toisen sydäntä. Mitä enemmän kerron siitä osasta elämääni, josta toinen ei voi tietää, sitä enemmän läheisyytemme kasvaa.

Avioliitossamme alkoi avoimuuden aika toisella leirillä. Kesätuulen leyhytellessä istuimme kissankellojen kukittamalla ojanpientareella ja jaoimme toisillemme kaikkea aikaisemmin kertomatonta. Sanoitimme ikäviä muistoja, kätkettyjä murheita, piilotettuja pelkoja. Salaisuuksia kuiskimalla meistä tuli sydänystäviä.

Ihana Panama löytyy kauniilta kummulta, joen poukamasta, vehreitten puitten katveesta. Siellä on tuttu koti. Yhdessä kuljettu retki saa ihmeitä aikaan.

 

 

Ulla-Maijan muita blogi-kirjoituksia

 
Ulla-Maija Lammi-Ketoja umma Elämäni lukuina:110, 56, 35, 27.
Asun Kirkkonummella.
Kuuntelen ihmisten tarinoita ja kirjoitan niitä lehtiin.
Takaisin ylös
Tämä sivusto käyttää evästeitä parhaan käyttäjäkokemuksen varmistamiseksi.
Ok