jari sinkkonen

– Vanhempien parisuhde on lukko. Lapsi ei pääse sen ohi eikä yli eikä voi rikkoa sitä. Vähitellen hän tyytyy omaan pienuuteensa ja siihen, että vanhempien välillä on jotain, mitä hän ei täysin ymmärrä.
Näin kuvaa lastenpsykiatri Jari Sinkkonen sukupolvien välisen rajan syntymistä. Sinkkonen oli luennoimassa Parempi avioliitto ry:n Kevätseminaarissa Järvenpäässä.
Aivan pienenä lapsi on vain onnellinen siitä, että mukava isä ja herttainen äiti ovat kokoontuneet saman katon alle häntä hoitamaan. Vasta myöhemmin lapselle selviää, että on olemassa kahdenkeskinen suhde, johon hän ei voi osallistua.
– Parisuhteen hierarkkinen ylemmyys on lapselle arvoitus, Sinkkonen summaa.

Parisuhde ykköseksi

Vanhempien hyvä parisuhde on lapsen paras koti.
– Toisaalta lapsi kyllä tajuaa, jos parisuhde on kuralla ja lyö kiilaa vanhempien väliin, Sinkkonen haastaa.
Hän siteeraa Judith Wallersteinin kuuluisaa, 25 vuotta kestänyttä pitkittäistutkimusta eroperheiden lapsista. Tutkittaessa lasten elämää aikuisuuteen asti on esiin tullut myös liuta hyvän parisuhteen ominaisuuksia.
Hyvässä suhteessa tärkeää on me-henki: se, että mietitään, mikä on hyväksi sinulle, minulle ja yhteiselle liitolle. Kaikesta voi ja saa puhua, mutta ei ole pakkoa. Kumppanit muistavat, millaiseen ihmiseen aikanaan rakastuivat, vaikka vuodet vierivät. Seksuaalisuhde pyritään pitämään tuoreena ja elävänä. Tärkeää on myös pitää parisuhde ykkösenä. Vanhempien ja lasten väliset suhteet eivät saa nousta sen edelle.

Parisuhde on perheen ensisijainen suhde, ja ainoa, johon kuuluu seksi. Parisuhteen tavoitteena on kestää "kunnes kuolema meidät erottaa".
– Lapsen ja vanhemman suhde on rakkaussuhde, jonka tavoitteena on ero, Sinkkonen muistuttaa.
Vanhempien osaksi jää seurata kotipesän laidalla, kuinka poikaset lentävät omin siivin auringonlaskuun.

Luottamusta ja tyyneyttä

Wallersteinin tutkimuksessa kävi ilmi, että hyvä parisuhde ei läheskään aina perustunut onnelliseen lapsuuteen. Muutamilla haastatelluilla oli takanaan rankkojakin lapsuudenkokemuksia, mutta he kokivat, että parisuhde tarjosi korjaavan kokemuksen. Parisuhteen avulla luottamus syntyi uudelleen, läheisyys lisääntyi ja kommunikaatio parani.
– Kumpikaan parisuhteen osapuolista ei ole toisen terapeutti, Sinkkonen korostaa.
Parisuhteessa voi kuitenkin tarjota kumppanille samanlaisen tyynnyttävän kokemuksen kuin vanhempi lapselle. Toisen pelätessä tai hermostuessa toinen pysyy rauhallisena ja vakuuttaa: "Ei tässä ole mitään hätää."

Haluatko kuulla lisää?

Kevätseminaari täyttyi ennätysvauhtia ja monet halukkaat jäivät ulkopuolelle. Nyt meillä on hyviä uutisia: Jari Sinkkonen tulee puhumaan myös Syysseminaariin Järvenpäähän 6. –7.10.2018. Merkitse jo kalenteriin!

 

Teksti: Minna Tuominen, kuva: Kuvakenguru

Takaisin ylös
Tämä sivusto käyttää evästeitä parhaan käyttäjäkokemuksen varmistamiseksi.
Ok